';

Suomi viitoittaa askelmerkkejä ilmastotyölle

Mielipidekirjoitus AL 10.9.2018

Jaakko Mustakallio vaati Aamulehden Näkökulma kirjoituksessaan (4.9.), että hallituksen tulisi muuttaa ilmastopolitiikkaansa, niin etteivät politiikkatoimet kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Voin onneksi hänelle vakuuttaa, että Sipilän hallitusohjelman mukaiset toimet ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat vaikuttavimmat kuin yhdelläkään tätä aiemmalla hallituksella.

Hallitus linjasi kautensa aluksi kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jonka keskeisenä maalina on hiilineutraali Suomi vuoteen 2045 mennessä. Jotta tämä voidaan saavuttaa, se tarkoittaa uusiutuvan energian osuuden lisäämistä yli 50 prosenttiin loppukulutuksesta, energiaomavaraisuuden kasvattamista yli 55 prosenttiin, kivihiilikieltoa energiatuotannossa, tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittamista sekä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista 30 prosenttiin. Kaikki tämä pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 päästöjä tulisi vähentää 80-100 prosenttia.

Olemme jo hyvällä matkalla saavuttamassa tavoitteita. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian tuotannossa on tällä hetkellä noin 40 prosenttia ja sähköntuotannosta on hiiletöntä noin 80 prosenttia. Hallituksen tavoitteista varsinkin kivihiilikielto on herättänyt suurta keskustelua, eritoten Helsingissä, jonka lämmöntuotanto perustuu yhä kivihiilelle. Vaakakupissa painaa kaksi perustuslaillista oikeutta. Tuleeko meidän arvostaa enemmän omaisuuden suojaa vai ympäristöperusoikeutta? Nykyisessä lakiluonnoksessa esityksenä on, että ympäristöperusoikeutta painotetaan ylitse muiden ja kivihiili kielletään 1.5.2029. Meillä tulee olla oikeus puhtaaseen lähiympäristöön ja päästöttömään ilmastoon.

Mustakallio kritisoi hallituksen tavoitteita lisätä metsien käyttöä ja oli huolissaan hiilinielun puolittumisesta. Väärinymmärrysten välttämiseksi on pakko täsmentää, että puhumme siis metsien vuosittaisen kasvun määrästä. Ilmastopaneelin mukaan metsien hiilivarasto kasvaa tällä hetkellä 27 Mt CO2-ekv vuodessa, metsien käytöstä huolimatta. No mitä näillä biotalouden puutuotteilla tehdään? Muun muassa sidotaan hiilinielua korkean jalostusarvon tuotteisiin ja korvataan fossiilista tuontiöljyä, joka muussa tapauksessa lisäisi lyhyessä hiilikierrossa olevan hiilidioksidin määrää ja vaikeuttaisi ilmastonmuutoksen torjuntaa entisestään. En usko, että tällaista kehitystä vihreät haluavat. Biotalous on juurikin sitä kiertotaloutta, jonka perään Mustakallio kuuluttaa.

Olen Mustakallion kanssa samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen eteen tulee tehdä enemmän töitä ja mielestäni nykyinen hallitus näyttänyt nyt suunnan. Fossiilisista polttoaineista tulee luopua ja meidän täytyy siirtyä päästöttömään kiertotalouteen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnasta ei voi kuitenkaan ulkoistaa hallitukselle, sen tulee olla meidän jokaisen arkipäivää. Eritoten olen samaa mieltä siitä, että Aamulehteen tulisi perustaa ilmastonmuutosta käsittelevä osio, se nimittäin helpottaisi työtäni ilmastonmuutoksen torjunnassa.


Recommend
  • Facebook
  • Twitter
Share
Tagged in
Leave a reply