Mielipidekirjoitus AL 7.10.2018
Jaakko Mustakallio syytti mielipidekirjoituksessaan (17.9.) hallitusta siitä, että se kiihdyttää ilmastonmuutosta ja samalla arvosteli, ettei Suomen parlamentaarisesti linjaamat ilmastotoimet ole riittäviä. Nämä väitteet tuntuvat todella omituisilta, kun ottaa huomioon kirjoittajan poliittisen taustan. Vihreiden edustajan luulisi arvostavan kaikkia ilmastomuutoksen torjuntaa edistäviä keinoja ja varsinkin kun kyseessä olevat keinot ovat Euroopan, ja jopa maailman mittapuulla, erittäin kunnianhimoisia. Suomen hiilineutraliteetti on mahdollista saavuttaa vuonna 2045.
Mustakallio nosti esiin YK:n maaraportissa esitetyt tiedot, joiden mukaan Suomen kokonaispäästöt kasvavat, kun metsien hiilinielu pienenee metsätalouden takia. Tarkemmin ottaen on kyse koko maankäyttösektorin eli LULUCF-sektorin tulkinnasta, jossa lasketaan kaikki maankäyttösektorin päästöt ja nielut yhteen, ei vain metsätalouden. Maaraportin tulokset oli laskettu hyväksikäyttäen niin sanottua peruskäyrää, joka olettaa kaikkien nyt ilmoitettujen politiikka toimien vaikuttavan muuttumattomana mittausvuoteen 2030 asti.
Ensinnäkin tällainen olettama on täysin teoreettinen, sillä se katsoo muun muassa maatalouden päästöjen pysyvän täysin samana tulevat 12 vuotta. Toisekseen se ei huomioi viime aikoina tehtyä työtä esimerkiksi maan hiilensidonnan parantamisessa. Kolmanneksi, maaraportin lähdeaineisto perustuu vanhaan tietoon muun muassa metsäinventaariosta, joka kertoo metsänielujen tilanteen ja vuosikasvun. Mustakallio mainitsi myös, että Suomi jättäisi huomioimatta biotalouden ilmastohaitat. Asia ei ole aivan näin, sillä Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka ja sen tulkinnat mukailee täysin EU:n asettamia tulkintoja ilmasto- ja energiapolitiikasta.
Arvostelun sijaan haluaisinkin kuulla arvostelijoilta konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Esimerkiksi vihreät ovat peräänkuuluttaneet erilaisia tavoitetiloja fossiilisista polttoaineista luopumisille ja ympäristölle haitallisten tukien leikkaamiselle. Vaikka tavoitteet ovat kannatettavia ja kunnianhimoisia, niin niistä puuttuu konkretia. Yhtään varsinaista askelmerkkiä tai laskelmaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen en ole havainnut. Tässä yhteydessä olisi hyvä hahmottaa ilmastotavoitteiden kokonaiskuva myös siltä saralta, että miten korvaamme fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla, niin että meillä siihen todella resursseja tai kuinka estämme hiilivuodon kun suurteollisuus siirtää tuotantoaan halpamaihin tukimuutosten johdosta?